9/18/2015

Lukiolaisen päivärutiini

Lukiolainen kuulee useita kertoja päivässä, kuinka hänen pitäisi nukkua riittävästi, muistaa syödä viisi kertaa päivässä, liikkua pari tuntia ja harrastaa, ylläpitää sosiaalista elämää ja rentoutuakin välillä. Toisaalta myös kouluhommat pitää olla tehtynä ajallaan, eikä kenenkään mielestä ole liikaa vaadittua, jos opettaja antaa pari hassua tehtävää läksyksi päivittäin, sillä eihän niihin mene pariakymmentä minuuttia, tai ainakaan tuntia, kauempaa. Mutta mitäs sitten, kun kursseja sattuu olemaan samassa jaksossa seitsemän ja jokainen opettaja kuvittelee olevansa se ainoa, jota syrjitään jättämällä läksyt tekemättä tai unohdetaan kerrata sanakokeisiin? Aikaa kuluu yllättävän paljon opiskeluun myös koulun jälkeen, mutta eikö elämässä pitäisi olla aikaa myös muullekin kuin opiskelulle? Niinhän sitä luulisi.

Ahkeran lukiolaisen kuvaaminen luonnollisessa elinympäristössä osoittautui ylitsepääsemättömän vaikeaksi tehtäväksi, joten kuvissa lukiolaisen virkaa hoitavat reippaat lapinkoiratytöt.

Perustarpeet

Lukiolaisen tulisi nukkua noin yhdeksän tuntia yössä ollakseen reipas ja virkeä kouluaamuina. Toki suihkussakin on hyvä käydä, pestä ja rasvata naama sekä pestä hampaatkin pariin otteeseen, jos haluaa pitää ihmiset lähellään edes satunnaisesti. Kaikkineen nukkumiseen, nukahtamiseen ja siihen valmistautumiseen sekä peseytymiseen menee noin kymmenisen tuntia, jos suositusten mukaan eletään. Tähän aikaan voidaan sisällyttää myös päivän vessakäynnit ja vastaavat - jos ei satu olemaan kovin paljoa jonoa, mikä tietää vain lisää turhaa odotusaikaa.

Myös syömiseen kuluu yllättävän paljon aikaa, jos ruuan joutuu kaivelemaan itse jääkaapista ja taikomaan syötävään muotoon edes kolmesti päivässä. Yksinasuvat joutuvat jopa metsästämään sen itse ja taistelemaan alennuspakkauksista kaupan kylmähyllyjen ääressä innokkaiden eläkeläisten kanssa sekä jonottamaan samojen muorien perässä kassalla. Jokainen kyseisen aktiviteetin kokenut voi käsi sydämellä todeta, että tapahtuma kuluttaa arvokasta opiskeluaikaa sekä mielenterveyttä runsain mitoin. Toki joskus voi käydä hyvä tuuri ja ruoka on koulusta tullessa valmiina liedellä ja vaatii vain lautaselle ottamisen, jos sattuu omistamaan mukavan ja ahkeran kotiäidin. Kuitenkin aikaa syömiseen kulunee keskimäärin tunti päivässä, plus mahdolliset kauppareissut. Ja hieman enemmänkin, jos joutuu itse kokkaamaan, siivoamaan jälkensä tai haluaa lukea Aku Ankan päivällisellä istuessaan.

Koulu, se tärkein osuus

Ahkera lukiolainen viettää aikaa koulurakennuksen sisällä noin seitsemän tuntia päivässä, sisältäen ruokailut, välitunnit ja muut jokaisen lukiolaisen tuntemat itsestäänselvyydet, joita ei tarvitse avata sen enempää. Tämän lisäksi kulkutavasta riippuen koulumatkaan kuluu aikaa ihan kiitettävästi, jos ei satu kuulumaan koulun vieressä asuvien, onnekkaiden kävelijöiden joukkoon. Bussilla kulkevat joutuvat odottelemaan tuota myöhästynyttä, täynnä kersoja olevaa laitosta monia minuutteja aamuin illoin, ja matkakin kestää usein noin vartista kolmeen varttiin. Riippuen siitä, kuinka korvessa sattuu asumaan. Hyvällä tuurilla pysäkiltä kotiin on matkaa ainakin kilometri, joten siinäkin tuhrautuu arvokasta aikaa kymmenisen minuuttia kävelyyn niin mennessä kuin tullessakin. Keskimäärin lukiopäivään koulumatkoineen kuluu aikaa reilut kahdeksan tuntia.

Läksyt ja kokeet + ainekohtaiset ongelmat

Kuten sanottu, kukaan opettaja yksinään ei vaadi kuuta taivaalta, ainoastaan muutaman kymmenen minuutin panostuksen tavallisiin, arkisiin läksyihin. Ja tähän tulee toki lisätä erilaiset kotona tehtävät esseet, tutkielmat ja esitelmät, joita ilmestyy vähintään kerran viikossa, kouluaikaan kuulumattomat ryhmätyöt sekä kappaleiden suomennokset ja seuraaviin tutustumiset, jotta seuraava oppitunti sujuisi ongelmitta ja opettaja pääsisi heti asiaan.

Missä tahansa aineessa on myös olemassa mahdollisuus, että lyhytkin tehtävä voi viedä aikaa opettajan laatimaa aikataulua enemmän. Esimerkiksi matematiikka, varsinkin pitkä sellainen, vaatii runsaasti pänttäämistä myös kotona ja opettajan mukaan kotitehtävien kanssa voi luovuttaa vasta sitten, jos ei sitä vaikeinta integraalin raja-arvoa saa tunnin yrittämisen jälkeen ratkaistuun muotoon. Kukaan ei varmasti ole mestari kaikessa, joten myös jotkut reaaliaineiden kysymyksistä voivat viedä kymmeniä minuutteja, jos niihin haluaa vastata tehtävän vaatimalla laajuudella. Joskus on myös etsittävä tietoa netistä, selvitettävä läksyjä Wilman kautta tai palautettava tehtäviä Showbien tai jonkin muun opettajan keksimän uuden villityksen välityksellä. Useimmiten tällaisissa tilainteissa nettiyhteys takkuaa jatkuvasti tai köyhän opiskelijaparan vanha pöytäkone vaatii minuutteja käynnistyäkseen, joten aikaa kuluu tuplaten.

Sanakokeita ilmestyy kielissä kuin sieniä sateella, ja tietysti niihin kaikkiin on luettava huolella, jotta opettaja pysyisi tyytyväisenä ja hyvän kurssinumeron mahdollisuus olisi olemassa. Esimerkiksi englannin kappalesanastoissa on noin aukeaman verran pienellä präntättyä tekstiä, joka tulisi painaa mieleen huolella edellisenä iltana. Aikaa tähän saa helposti kulutettua niin paljon kuin haluaa, sillä eihän kukaan muista jokaista ilmastonmuutokseen liittyvää kielikuvaa ensimmäisellä tai kolmannellakymmenennelläkään lukemalla. Sama juttu ruotsissa, joka sekoittuu hyvin nopeasti saksan kieleen ja loppuilta kuluukin näitä kahta erotellessa.


Myös varsinaisia kokeita varten pänttääminen on aloitettava hyvissä ajoin ja kirja tulee lukea kannesta kanteen vähintään kahteen kertaan. Tosin urakka voi helpottua hieman, jos on jaksanut tunneilla kuunnella aktiivisesti opettajan puheita ja hoitaa lukuläksyt säännöllisesti ennen tuntia ja myös sen jälkeen. Silti kokeisiin lukeminen, erilaisten kertaustehtävämonisteiden täyttäminen sekä mind mappien väsääminen vie vaikka miten kauan. Eivätkä nekään aina riitä vaadittuihin huippuarvosanoihin, sillä jokainen meistä ei ole sen seitsemän ällän kirjoittajan veroinen älykkö.

Tavallisten kokeiden lisäksi valtaosa lukiolaisista suorittaa myös yo-tutkinnon, jonka avulla on helppo haalia itselleen lisätöitä toisen vuoden kevääksi sekä koko abivuodeksi. Tuolloin lukemisen määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja vapaa-ajasta tulee täysin tuntematon käsite.

Eli siis tiivistettynä voitaisiin tulkita, että jokaisen aineen opiskeluun tulisi käyttää tunti vapaa-ajasta, eihän se ole opettajalta paljoa vaadittu. Aika kuitenkin sisältää kotitehtävät, lukuläksyt ja kokeisiin lukemiset jo etukäteen. Mutta entäs sitten, kun niitä kursseja oikeasti on seitsemän kappaletta ja aineita samoin? Päivittäin, tai edes joka toisena päivänä. Aikaa läksyihin ja vastaaviin kuluu siis vaivaiset seitsemän tuntia. Onneksi osan voi aina sysätä viikonlopuille, jotka nekin saa kevyesti kulutettua esseiden vääntämiseen.

Harrastukset, liikunta ja sosiaalinen elämä

Liikuntaa ja ulkoilua tulisi harrastaa ainakin tunti päivässä. Tässä kohtaa on hyvä toivoa, että oma kiinnostuksen kohde liittyy johonkin urheilulajiin, sillä muuten aikaa joutuu käyttämään erikseen liikkumiseen ja muuhun harrastamiseen. Myös sanavarastoa kasvattava lukeminen, muidenkin teosten kuin koulukirjojen, voidaan laskea harrastukseksi, ja siihen tulisi käyttää aikaa viikoittain.

Myös kavereiden ja ihmisten näkemistä pidetään yleisesti tärkeänä asiana, mutta senkään ei tule tapahtua koulussa oppituntien aikana. Ja välitunnit tunnetusti kuluvat luokasta toiseen suunnistamiseen ja ihmismassojen väistelyyn käytävillä, eikä keskustelusta muutenkaan tulisi mitään möykkäävien kakaroiden takia. Näin ollen kavereiden näkeminen siirtyy siis vapaa-ajan puolelle. Aikaa säästääkseen kannattaa hankkia saman liikuntaharrastuksen omaavia ystäviä, jotta myös sosiaalisen kanssakäymisen voi hoitaa samalla kertaa liikkumisen kanssa.

TV, netti ja videopelit

Ei, lukiolaisen ei kuulu tuhlata aikaansa tällaisiin turhuuksiin - poikkeuksena kympin uutiset, joista on huomattavaa hyötyä yhteiskuntaopin kurssia ajatellen. Salkkarit eivät opeta mitään, videopelit ovat väkivaltaisia tai lapsille suunnattuja ja netin sosiaaliset mediatkin täysin yliarvostettuja. Näkeehän niitä ihmisiä koulussakin, kuka idiootti oikeasti kirjoittaisi kuulumisiaan johonkin Facebookiin tai seuraisi kaveria Instagramissa? Hölynpölyä tuollaiset, oikeat ihmissuhteet eivät tapahtu netin välityksellä.

Rahaongelmat

Vaikka Suomen lukio-opiskelu onkin teoriassa ilmaista, se on silti yllättävän kallista. Kirjat maksavat joka toinen kuukausi, ylioppilaskokeet noin kolmekymppiä ainetta kohden, nykyään oppilailta vaaditaan kalliita älylaitteita ja nettiä tehtävien tekoon ja erilaisiin tapahtumiinkin olisi kiva osallistua joskus. Koulumatkatkaan eivät ole ilmaisia, jos joutuu kulkemaan bussilla tai omalla bensasyöppöautolla, jos sattuu vahingossa sellaisen omistamaan tai saamaan edes lainaksi isukilta. Kela voi joissakin tapauksissa olla avuksi ja antaa vahingossa jopa ylimääräistä käyttörahaa joskus, mutta tämäkin riippuu vanhempien tuloista - jotkut epäonniset eivät saa mitään, vaikka raha tarpeeseen tulisikin. Ja jos vanhemmat vielä vaativat opiskelijaa rahoittamaan itse menonsa, niin se tietää iltatöihin hakeutumista. Johon luonnollisesti joutuu kuluttamaan osan vapaa-ajastaan.


Ajankäyttö pähkinänkuoressa

-Ruoka, uni yms. 10h
-Koulu + matkat 8h
-Läksyt 7h
-Liikunta, harrastus 2h

=27h

Päivittäisiin perusjuttuihin ja kouluun menee jo se 18 tuntia, joten niinsanottua vapaa-aikaa on olemassa kuutisen tuntia. Osa siitä kuluu siis harrastuksiin, usein myös sosiaaliseen elämään sekä niihin iki-ihaniin läksyihin (vain tunti per aine, lohdullista!!) Tähän kun lisätään vielä jokaisen paheet, kuten se netin käyttö, parin televisiosarjan seuraaminen, pelit ja usein vaaditut kotityöt, niin ei ihme, että lukiolaisen arki tuntuu melko täydeltä. Helpointa on nipistää aikaa siihen varsinaiseen elämiseen läksyistä ja yöunista, joten eipä ihme, etteivät opettajatkaan pysy tyytyväisinä. Hyi meitä laiskoja, koulunhan kuuluisi olla tämän ikäisen työ, joka tulisi hoitaa sen vaatimalla vakavuudella. Kuinka tälläiset patalaiskat vätykset voivat koskaan tulla pärjäämään siinä oikeassa työelämässä, kun mokoma helppo koulukaan ei ota sujuakseen? Ei niin mitenkään.

8 kommenttia:

  1. Eikä, ihan huippu teksti :D Tämän takia valitsin ammattikoulun lukion sijasta :D Illan piristys. Vaikka kyllä ikävä tosi asia tämä varmasti on.

    http://myynmaailma.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset. Kyllä lukiostakin onneksi selviää, jos osaa ottaa tarpeeksi lunkisti, pilke silmäkulmassa ja skipata ne läksyt tarpeeksi usein... Varmasti ammattikoulustakin löytyy omat ongelmansa, yleisesti lukio vain saadaan kuulostamaan pahemmalta.

      Poista
  2. Aivan ihana teksti! Mä niin samaistun tähän, voi luoja miten hyvin oot kirjottanu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks, kiva että muutkin näkevät samoja asioita.

      Poista
  3. Huippu teksti! Itsekin lukion aloitin, kävin yhden jakson ja siirryin amikseen :D Tuntui siltä että jos jatkan siellä oloa, niin tulen hulluksi.. Ei vaan sopinut minulle. Tsemppiä kuitenkin sun lukioon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä sinullekin amiksen puolelle, toivottavasti löysit oman juttusi sieltä.

      Poista
  4. Anonyymi9/21/2015

    EI ihme jos on vaikeuksia, teet englannin tehtäviä laskimella. Väitätkö tosissasi käyttäväsi 7 tuntia päivässä läksyjen teossa lukion ensimmäisenä vuonna?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaa sarkasmi, harhaan johtavat kuvat sekä selkeä liioittelu. Enkä kyllä missään vaiheessa sanonut kuuluvani opettajien suosikkeihin, jotka kyseistä aikataulua noudattavat. Mutta toki vuorokaudessani onkin enemmän tunteja kuin monilla muilla, joten miksipä en käyttäisi niitä läksyihin? Ja laskimenikin osaa englantia, joten sitä on täysin turha syyttää hitaudestani.

      Poista